sunnuntai 28. helmikuuta 2016

Mielevi minun tekevi...aivoni ei vaan tänään ajattele

Pitkästä aikaa on herätty päivään, jolle ei ole yhtään mitään suunnitelmia.
Aamu on valjennut niin valoisana uudesta, puhtaan valkeasta lumesta ja ulkona on tuuleton, äänetön ilma. On sunnuntaiaamu <3

Viikko oli täynnä harmia ja jännitystä Jannan toipumiseen liittyvistä käänteistä, mutta nyt tyttö on palannut Tampereelle ja jatkaa siellä parantumistaan.
Täytyy kyllä todeta, että kaikki sairaudet olisi helpompi potea mahdollisimman pienenä. Aikuisena toipuminen pitkittyy ja komplikaatioiden määrä moninkertaistuu. Niin kävi nytkin :(

Mutta tänään on aikaa taas kääntää huomio omaan jaksamiseen ja aloitankin päivän tekemällä meille kunnon aamiaisen!
Tarjoilun vien vielä epätavallisuuden seuraavalle tasolle ja istahdan nautintohetkeksi olohuoneeseen katselemaan samalla Avara luonto -ohjelmaa. Luxsusta, sanon minä. Sitä kotiluxusta :)

  Mitäpä muuta kuin puuroa, astetta koristellumpi voikkari, mehukeitto ja kahvi :)


Eilen sain vieraakseni hyvän ystävän, jonka näkemisestä on vierähtänyt jo muutama vuosi. Elämän tilanteet vaihtelee ja päivät soljuvat sulavasti niin, että vuosi, jos toinenkin vierähtää vähän kuin huomaamatta.
Onneksi aika ei ollut vaikuttanut meidän henkiseen yhteyteen ja juttelu oli yhtä vilkasta kuin ennenkin :) Niin paljon tapahtunutta, niin paljon kerrottavaa, niin paljon kuultavaa... <3

Jotain ihanaa tuotavaakin oli hänen kainalossaan. Intohimoiset saunojat saivat tarpeeseensa muistoja kesästä. Kuivattuna, niputettuina!
Niinpä lauantaisaunan kruunasi ihana koivuvastan haudeveden tuoksu <3 Siinä vaan on jotain sitä perinnettä, jonka muistijälki juontaa kaukaa lapsuudesta ja vie jopa sinne takaisin...tai niin meille kävi kyllä nyt, kun kesävastastakin on jo tovi aikaa...Rentouttava illanpäätösistujainen kerrassaan!


 
 
Näin se on alkanut Kalevalanpäivä tänä vuonna. Otsikkoon viitaten kaikenlaista tekisi mieli, mutta aivoni ajattelun pidän pienellä liekillä vielä tänään.
Huomenna koko kehon kapasiteetit on taas oltava prosentilla 100!
 
Leppoisaa sunnuntaita kaikille <3
 
 
 
 
 


tiistai 23. helmikuuta 2016

Nuorempi kopiomme terveytymässä

Jannalta (21v.) leikattiin nielusta laaja risakudoskasvannainen.
Koska mun voimakas hoivavietti ei vaan ota loppuakseen, hain lapsipoloisen Tampereelta Korpilahdelle silmälläpidettäväksi ja paapottavaksi :)

Ruoka menee lähinnä kylmänä, nestemäisenä/löysänä puurona ja mehut, jäätelöt ja smootiet kulkee sulavimmin kurkusta alas.

Koska on saatava myös hiukan suolaista, täytyy muutama lemppariruoka soveltaa syötäväksi keinolla millä hyvänsä! Tuttu ruoka blenderin kautta helpommin nieltäväksi :)


 
 
MAKARONIVELLI
 
1 l  punaista maitoa
2 dl makaroneja
(1 rkl vehnäjauhoja sekoitetaan n. 0,5dl maitoa)
1 tl suolaa (tai maun mukaan)
ripaus sokeria
 omantunnon siivu voita
 
Kiehauta maito ja lisää makaronit sekaan. Keitä hiljalleen n. 15min. (Jos suurustat vehnäjauholla, keitä 10min, suurusta ja keitä vielä 5min.)
Lisää voi ja suola ja jäähdytä syöntilämpöiseksi
 
Toinen helppo syötävä valmistuu näistä aineksista 

 
ja näyttää keittovaiheessa tältä :)
 


 
Mitäpä olisi pinaattikeitto ilman kananmunia <3
 



 
PINAATTIKEITTO
 
1 l punaista maitoa
1 pss pakastepinaattia
1 pkt Koskenlaskijaa tai muuta mieleistä sulatejuustoa
4 rkl vehnäjauhoja (sekoitetaan 1dl maitoon)
1 tl sokeria
1 tl suolaa
50 g voita
n. 1/2 maustemitallista valkopippuria

Kuumenna kiehuvaksi maito, pinaatit (itse paloittelen pakastepalloja hiukan pienemmiksi) ja voi. Pilko sekaan juusto ja sulata hämmentäen joukkoon. Lisää pippuri ja vehnäjauhosuuruste. Keittele hiljalleen, koko ajan sekoittaen n. 5min ja mausta suolalla ja sokerilla
 
 
Nämä pakeni myös hiukan terveemmän suuhun, joten suosittelen! :)

 

lauantai 20. helmikuuta 2016

Sosekeitto leivän sisällä

Tässä yksi ehdoton suosikkireseptini :)

Viikonloppuisin, kun on aikaa panostaa kunnolla ruoan laittoon, tämä on kiva tehdä; täyttää silmät ja suun sananmukaisesti. Vähän aikaa vievä, mutta näyttävä annos ja niin hyvää <3
Alkuperäinen idea tuli joskus Puolan matkaltamme. Siellä monissa ravintoloissa tarjotaan keittoa näin.

Tähän käy kaikenlainen vaalea leipä, mutta tämä on yksi suosikeistamme. Nimestään huolimatta EI maistu oluelle tai kotikaljalle! :)

Ohjeen olen löytänyt joitakin vuosia sitten jostain blogista, mutta en muista millään mistä. Jos joku tunnistaa, mainitsen mielellään tekijän nimen.
Paras tulos tulee, jos käytössäsi on yleiskone tms. mutta onnistuu taikinan vaivaus ihan käsinkin.




MALLASLEIPÄ

500 g (½ l) vettä
50 g (1½ dl) kaljamallasta
25 g tuoretta hiivaa
70 g (½ dl) siirappia
20 g (4 tl) suolaa
700 g (11 dl) puolikarkeita vehnäjauhoja
45 g (½ dl) rypsiöljyä
  1. Sekoita huoneenlämpöinen vesi, maltaat, hiiva, siirappi ja suola. (Jos vaivaat koneella, se nostaa taikinan lämpötilaa, joten nestettä ei tarvitse lämmittää 37-asteiseksi).
  2. Alusta yleiskoneella jauhot mukaan hitaammalla nopeudella n. 15 min. Pitkä vaivaus on tässä olennaista, jotta saadaan sitkoa isosti, ja neste pysyy sitkeämmän leivän sisässä. Taikina jää erittäin pehmeäksi. (Jos vaivaat taikinan käsin, tee se huolella).
  3. Lisää öljy ja vaivaa vielä minuutti.
  4. Anna taikinan levätä tunnin verran muovipussilla tiiviisti peitettynä.
  5. Jos teet alkuruoaksi soveltuvia sämpylän kokoisia ”lautasia”, jaa taikina 12 osaan ja pyörittele sämpylöiksi.
  6. Jos teet pääruoaksi soveltuvia limpun kokoisia ”lautasia”, jaa taikina kuuteen osaan ja leivo pyöreät pikkulimput, kolme per pelti. Limput olivat n. 230 g per kappale.
  7. Anna kohota tunnin verran liinalla peitettynä.
  8. Paista limppuja 200 asteessa 35 min.

 
Koverra limpuista sisus pois (ne syödään keiton kanssa). Kun keitto on valmis, laita kaikki leivän osat takaisin uuniin +225 astetta n. 5min. että leivän pinnasta tulee rapea (aika riippuu uunista, joten kokeilemalla selviää, paljonko on sopiva).

Koska tällä kertaa tein nämä pääruoaksi, jaoin taikinan kuuteen osaan ja siinä riittää syömistä todellakin yhdelle ihmiselle!

Sosekeitoksi sopii mikä tahansa keitto. Isännän ehdoton lemppari on perunavelli :) mutta tällä kertaa tein bataatti-perunasosekeiton, joka myös oli erinomaista!
 
BON APPETIT!


Viikottaisen rentoilun aloittajaiset

Käyn töissä arkipäivisin, joten viikon latauspäivät ovat la ja su.
Ihan paras ilta on eittämättä perjantai <3
Mielen valtaa joko helpotus raskaan työviikon jälkeen tai ilo ja tyytyväisyyden tunne onnistuneista saavutuksista.
Edessä on parin päivän hengähdystauko, josta ei ole vielä hetkeäkään menettänyt.

Mikäpä olisi parempi keino päästä rentoon tunnelmaan, kuin suomalainen hikoiluhuone :)
Saunaan on hyvä jättää kaikki se, mitä ei halua vapaapäivissään mukana kantaa. Vanha kunnon mielen ja ruumiin puhdistautumispaikka. Siellä on ikiajat häädetty pahoja henkiä ja pesty pahat liat pois. Siellä siirrytään vaihteelle "N"...

Viikon ihan paras aamu on kyllä lauantaina <3
Rauhallista, venyttelevää oleilua. Kiire ei ole mihinkään, eikä ajolähtö odota. Aikaa itselle, itsekkäästi.

Koska puuro pitää miehen tiellä, uskon sen tehoavan naisiinkin. Mansikoita, kaurapuuroa ja appelsiinimehua. Siinä on avaimet tähän aamuun :)



 


perjantai 19. helmikuuta 2016

Kun "Rakasta Päiväkirjaa" ei enää ole...

..pitääkö siis kirjoitukset aloittaa "Rakas (B)Lokikirjani"? :D

Nyt on tultu elämässä siihen vaiheeseen, että osaa ottaa, sekä antaa aikaa itselleen <3
Sitä kaikkea tekemistä, mistä vain ruuhkavuosina haaveili, on nyt kädet ja mieli pullollaan...ja varasto...ja pakastin...ja kohta joka ikinen tyhjä kolo, mitä kodissamme löytyy :)

Pitkäaikainen haaveeni tällaisenkin foorumin hyödyntämisestä on nyt täyttymässä ja toivon, että viihdyt mukana matkalla, jossa vauhtia ja vaarallisiakin tilanteita saattaa esiintyä! Kaarteisiin päästellään täysillä, eikä ennen maalia jarrutella. Juuri niin kuin olen aina elämääni elänyt! :D

Nyt harjoittelen tätä hommaa ja toivottavasti joskus tästä tulee mukavaa luettavaa ja katseltavaa.

Mielenkiintoni lempilapset ovat kaikenlainen keittiöiminen, somistelu ja kodistaminen.
Myös palkkatyö ja sen tuoma kunnianhimontyydytys on elämäni ykkösprioreja, mutta tämän blogin omistan kuitenkin pitkälti vapaa-ajalle, eli ym. k-s-k saakoon enemmistövallan.

Siispä aloitan yhdestä lempiaiheestani; jotain suuhun pantavaa :)

Nyt on aurinkohedelmät parhaimmillaan ja päätinkin koittaa iki-ihanaa, vasta puristettua appelsiinimehua.
Mehulinko löytyi kirpparilaatikosta (siis siitä, jonne päätyy kaikki se tavara, "joka myydään joskus kirpparilla") pölyttyneenä, mutta muuten hyvävointisena :) Vanha, kunnon Kenwood!


 

Tehokkaan äänentuoton jälkeen syntyi ihanaa mehua, joka muistutti melkein smootieta paksuudeltaan.
Ei lisättyä sokeria tai säilöntäaineita vaan ihan oikeaa täysmehua! Nami, nami :P


 
 
Koska hedelmänlihaa tulee mehustuksessa aika paljon, keitin vielä pienen kiisselin mieltä piristämään. Se ei kauaa kulhossa vanhentunut, kun isäntäkin innostui maistelemaan tuota taivaallista keltakeittoa :)
 
                                                            Appelsiinikiisseli kahdelle

1 appelsiini paloina
3 dl appelsiinimehua (purkista tai puristettua)
2dl vettä
0,25-0,5 dl sokeria
2 rkl perunajauhoja
(ripaus suolaa korostamaan makuja)

Kuori ja leikkaa appelsiini pieniksi paloiksi. Mittaa kattilaan mehu, vesi, sokeri ja perunajauho. Kuumenna kiehumispisteeseen koko ajan sekoittaen. Anna kiisselin pulpahtaa kerran ja nosta liedeltä. Tarkista maku ja lisää tarvittaessa sokeria. Ripottele myös pinnalle sokeria kuortumisen ehkäisemiseksi.
Tarjoa vanilijakastikkeen, kermavaahdon tai jogurtin kanssa.
 
 
 
Tässä olisikin ensimmäiset ajatukset saatettu tähän virtuaalipaperiin.
Kovin on isoin harppauksin asteltu sieltä otsikkoni ajasta, jolloin sivut täyttyivät sydämistä ja kiiltokuvista. Terotin lauloi lyijykynälle serenadeja ja kukka, jos toinenkin piirtyi värikynällä sivun reunaan :)
 
Nyt ei kuvat niinkään kiiltele ja vain näppisten epätasainen naputus kuuluu, mutta sydämiä löytyy vieläkin, kun tarkkaan katselee ;)
 
Hyvää yötä ja huomenta!